Loppu häämöttää. Arvioidaan siis mitä on saavutettu. Tavoitteet: Piti oppia, miten sosiaalisen median sovelluksia pystyy hyödyntämään. En usko, että pääsin täysin tähän tavoitteeseen. Löysin kyllä pakon sanelemana uusia sovelluksia, joita hyödyntää, päällimmäisenä pulse rss-feedien lukuun. Samoin tämä blogin käyttö vei ahdistuksia pois uuden aloittamisesta.
Oma työskentely oli kuitenkin yleisesti melko heikkoa. Enkä ole loppupeleissä yllättynyt. Työt ja oppinnäytetyö syövät edelleen suurimman osan päivästä. Olisi silti pitänyt osata siinä sivussa seurata tätä aktiivisemmin. Mielenkiintoista oli kuitenkin yrittää löytää uutisia bisnes- ja julkishallintomaailman suhtautumisesta sosiaalista mediaa kohtaan.
Isoin oivallus oli, että sosiaalisen median hallitseminenkin vaatii järjestelmällisyyttä toimiakseen. Työkaluja pitää oppia käyttämään saumattomasti oman päivän keskellä, jotta niistä on oikeasti hyötyä, ja jotta itseään pystyisi toteuttamaan parhaiten. Mitään ihmeellistä ei kuitenkan jäänyt hampaankoloon. Olisin kuitenkin toivonut, että olisin jaksanut keskittyä tähän kurssiin paremmin, jotta olisin saanut siitä enemmän irti.
Sosiaalinen media on edelleen minulle alue, jonka mahdollisuudet eivät ole täysin avautuneet niille. Entistä päättäväisemmin tulen niihin kuitenkin tutustumaan. Siinäpä se lyhykäisyydessään
24. huhtikuuta 2013
18. huhtikuuta 2013
Miekkataksi facesta

Hymyilytti, kun löysin uutisen. Todistaa nykyisen verkkoyhteisöllisyyden hyviä puolia. Ihmiset ovat tunnetusti hiukan laiskoja, kun pitäisi siirtyä sanoista toimiin. Ongelmat liikennesääntöjen noudattamisessa ovat melko yleisiä, mutta haasteeksi nousee se, että miten poliisit saataisiin oikeaan aikaa oikeaan paikaan. Kyseinen uutinen onkin Poliisin tehostetusta liikenteen valvonnasta. Poliisin facebook sivuilla on saanut toivoa viimeisen kahden viikon aikana paikkoja, joissa valvontaa tehostettaisiin. Tämän pohjalta saatiin n. 700 hyvin perusteltua ja asiallista valvontakohdetta.
Uutisen voi lukea @ talouselämä.fi
15. huhtikuuta 2013
Sosiaalista mediaa yrityksen sisällä
Nappasin tämän tietoviikon CIO blogeista. Hyvä teksti siitä, kuinka yritysten tulisi ottaa sosiaalisesta mediasta mallia yritysyhteisön kehittämisessä, tiedon jakamisessa ja viestinnässä. Kirjoittajana toimii KONE oyj:n tietohallintopäällikkö Kati Hagros.
Hänen tekstinsä on suunnattu kaikille tietohallintopäälliköille. Hagros kannustaa päättäjiä muuttamaan ajatteluaan ja näkemään miksi yrityksen tietotekniikkaa tulisi kehittää suuntaan, joka mahdollistaa sosiaalisen median kaltaisen avoimen keskustelun ja tiedon jaon. Perinteiset facebook ja twitter täytyy tarkoituksella jättää ulkoisen keskustelun ylläpitämiseen. Yrityksen sisäisessä viestinnässä pitäisi taas olla omat sosiaaliset kanavat ja sovellukset, joiden käyttöön työntekijöitä pitää kannustaa. Trendi on ollut jo olemassa jonkin aikaa, mutta paine tällaiseen yhteisöllisyyteen on alkanut kiinnostaa tietohallinto päättäjiä vasta nyt.
Olen itse IT alalla töissä ja näen tämän muutoksen aiheuttavia paineita asiakkailla viikottain. Miten jakaa tietoa vapaammin ja persoonallisemmin? Oma yrityksemme on jo oman uskottavuutensa takia toteuttanut yrityksen sisäistä sosiaalista mediaa. Meillä on oma yrityksemme sisäinen "facebook" ja hyvin avoin intranet. Sosiaalisen median hyödyntäminen yrityskäytössä tulee olemaan jatkossa entistä tärkeämpää, kun työntekijän merkitys korostuu. Kun yrityksellä on omaan sisäiseen viestintään keskittyvät "some" sovellukset, hierarkia alentuu väistämättä ja keskustelu muuttuu epävirallisemmaksi. Kun jo aikaisemmassa postauksessa puhuin läpinäkyvyyden merkityksestä yrityksen julkisessa viestinnässä, korostuu se entisestään yrityksen sisäisessä viestinnässä. Jos yritys nimittäin toteuttaa avointa viestintää sosiaalisessa mediassa ulospäin, mutta ei sisäisesti on se omiaan tulehduttamaan yrityksen työolosuhteita. Epävirallinen vapaampi keskustelu on taas omiaan luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta yrityksen sisällä ja näin luomaan paremmat työolosuhteet, joka taas johtaa tyytyväisempiin työntekijöihin ja tätä kautta yleensä menestyvämpään yritykseen.
Kati Hagrosin blogin pääsee lukemaan täältä: tietoviikko
Hänen tekstinsä on suunnattu kaikille tietohallintopäälliköille. Hagros kannustaa päättäjiä muuttamaan ajatteluaan ja näkemään miksi yrityksen tietotekniikkaa tulisi kehittää suuntaan, joka mahdollistaa sosiaalisen median kaltaisen avoimen keskustelun ja tiedon jaon. Perinteiset facebook ja twitter täytyy tarkoituksella jättää ulkoisen keskustelun ylläpitämiseen. Yrityksen sisäisessä viestinnässä pitäisi taas olla omat sosiaaliset kanavat ja sovellukset, joiden käyttöön työntekijöitä pitää kannustaa. Trendi on ollut jo olemassa jonkin aikaa, mutta paine tällaiseen yhteisöllisyyteen on alkanut kiinnostaa tietohallinto päättäjiä vasta nyt.
Olen itse IT alalla töissä ja näen tämän muutoksen aiheuttavia paineita asiakkailla viikottain. Miten jakaa tietoa vapaammin ja persoonallisemmin? Oma yrityksemme on jo oman uskottavuutensa takia toteuttanut yrityksen sisäistä sosiaalista mediaa. Meillä on oma yrityksemme sisäinen "facebook" ja hyvin avoin intranet. Sosiaalisen median hyödyntäminen yrityskäytössä tulee olemaan jatkossa entistä tärkeämpää, kun työntekijän merkitys korostuu. Kun yrityksellä on omaan sisäiseen viestintään keskittyvät "some" sovellukset, hierarkia alentuu väistämättä ja keskustelu muuttuu epävirallisemmaksi. Kun jo aikaisemmassa postauksessa puhuin läpinäkyvyyden merkityksestä yrityksen julkisessa viestinnässä, korostuu se entisestään yrityksen sisäisessä viestinnässä. Jos yritys nimittäin toteuttaa avointa viestintää sosiaalisessa mediassa ulospäin, mutta ei sisäisesti on se omiaan tulehduttamaan yrityksen työolosuhteita. Epävirallinen vapaampi keskustelu on taas omiaan luomaan yhteenkuuluvuuden tunnetta yrityksen sisällä ja näin luomaan paremmat työolosuhteet, joka taas johtaa tyytyväisempiin työntekijöihin ja tätä kautta yleensä menestyvämpään yritykseen.
Kati Hagrosin blogin pääsee lukemaan täältä: tietoviikko
14. huhtikuuta 2013
Uutisista napattua
Eihän tätä aikaa meinaa millään riittää näihin blogien päivittämisiin. Yritetään silti...
Tänään pisti silmään iltasanomia selatesa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin haastattelu. En herrasta ole koskaan kuullut, mutta mies on kunnostautunut erinomaisesti yleisölle viestimisessä sosiaalisen median avulla. Hän käyttää twitteriä päivittäin kertoakseen kaikista mahdollisista kaupunkia koskevista asioista, aina liikenne ongelmista tietoihin siitä, mistä virallisia asiakirjoja löytää.
Uutinen oli mielestäni loistava, koska tällainen toiminta antaa läpinäkyvyyttä julkisen sektorin johtamiselle, joka omasta mielestäni on useasti liian sulkuetunut omien toimintatapojensa sisälle. Mielestäni organisaatioiden pitäisi yleisestikin oppia kommunikoimaan ulospäin sosiaalisen median kautta enemmän. Läpinäkyvyys on nykymaailmassa hyvin tärkeää yritysten imagolle julkisuudessa. Sosiaalinen media on täydellinen tapa luoda yritykselle ns. kasvot ja sielu. Se voi omasta mielestäni jopa antaa yrityksille luoda itsestään inhimillisemmän kuvan ongelma tilanteissa (kuten vaikka YT-neuvotteluista), koska sosiaalisessa mediassa viestinä on persoonallisempaa, kuin viralliset lausunnot ja pressitilaisuudet. Inhimillisyys luo samaistumisen tunnetta, joka voi tätä kautta luoda sympatiaa.
Uuutisen pääsee lukemaan täältä: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288556661382.html
Tänään pisti silmään iltasanomia selatesa Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurin haastattelu. En herrasta ole koskaan kuullut, mutta mies on kunnostautunut erinomaisesti yleisölle viestimisessä sosiaalisen median avulla. Hän käyttää twitteriä päivittäin kertoakseen kaikista mahdollisista kaupunkia koskevista asioista, aina liikenne ongelmista tietoihin siitä, mistä virallisia asiakirjoja löytää.
Uutinen oli mielestäni loistava, koska tällainen toiminta antaa läpinäkyvyyttä julkisen sektorin johtamiselle, joka omasta mielestäni on useasti liian sulkuetunut omien toimintatapojensa sisälle. Mielestäni organisaatioiden pitäisi yleisestikin oppia kommunikoimaan ulospäin sosiaalisen median kautta enemmän. Läpinäkyvyys on nykymaailmassa hyvin tärkeää yritysten imagolle julkisuudessa. Sosiaalinen media on täydellinen tapa luoda yritykselle ns. kasvot ja sielu. Se voi omasta mielestäni jopa antaa yrityksille luoda itsestään inhimillisemmän kuvan ongelma tilanteissa (kuten vaikka YT-neuvotteluista), koska sosiaalisessa mediassa viestinä on persoonallisempaa, kuin viralliset lausunnot ja pressitilaisuudet. Inhimillisyys luo samaistumisen tunnetta, joka voi tätä kautta luoda sympatiaa.
Uuutisen pääsee lukemaan täältä: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288556661382.html
7. huhtikuuta 2013
Kuluttajista sijoittajia: Kickstarter
Moni on jo saattanut kuulla Kickstarter.com sivustosta. Vuonna 2009 perustetun sivuston takana on yksinkertainen idea. Antaa yleisölle mitä he haluvat. Kantavana ideana on, että kuka tahansa joka haluaa rahoitusta luovalle työlleen voi näin tehdä, asettamalla työlleen budjetti tavoitteen ja aikarajan mihin menessä rahoitus pitää olla kasassa. Tämän jälkeen kuka tahansa voi tukea projektia haluamallaan summalla. Ja rahoitus tulee, vain jos tavoitteeseen päästään. Palkkio rahoittajille tai kickstarter termein "backereille" on kopio valmiista tuoteesta.

Idea on yksinkertainen ja sen toimivuutta on epäilty alunperin. Mutta nelivuotisen taipaleen aikana Kickstarter projekteista 43% on saavuttanut taivoitteensa ja rahaa on kerätty yhteensä yhteensä yli 500 miljoona euroa. Uskon ainakin itse, että idean toimivuus johtuu pitkälti nykyisestä maailmasta, jossa kvartaalitalous jyllää ja taloustilanne on epävarma. Uudet innovaatiot otetaan vastaan varovaisemmin ja varsinkin luovan työn projektit vaativat lupausta varmoista tuotoista, että niitä lähdetään rahoittamaan. Kickstarter tarjoaa mahdollisuuden vedota suoraan tuotteen käyttäjiin ja kuluttajiin ja katkaista välikäden. Antaen tekijöille mahdollisuuden toteuttaa itseään.
Miksi kirjoittaa asiasta sitten sosiaalisen median kurssilla. Todennäköisesti siksi, että en usko, että kickstarter olisi näin menestynyt ilmiö ilman sosiaalista mediaa. Tällaiset projektit eivät toteudu, jos massoja ei saa liikkeelle. Ja mikä olisikaan parempi tapa tavoittaa nämä massat, kuin sosiaalisen median kautta niin proaktiivisesti mainostaen, kuin innostuneiden "backereiden" avulla. Totta kai ilmankin sosiaalista mediaa tämä olisi mahdollista, koska sivusto toimii keskitetysti, mutta en usko, että vajaassa neljässä vuodessa 38 000 projektia olisi rahoitettu ilman sosiaalisen median ihmeellistä maailmaa.
Suurin syy miksi Kickstarter kiinnostaa minua, on peliteollisuus. Nykyään pelimaailmassa kuulee paljon soraääniä siitä, että vanhat hyvät ajat pelaamisessa on unohdettu ja nykyään keskitytään liian valtavirtaa kosiskelevaan pelaamiseen. Pelit ovat useasti jatko-osia myynnillisille megahiteille, jotka ovat niin sanottuja rahasampoja. Tämä on kuitenkin täysin ymmärrettävää viihdemaailman nopeiten kasvavimmassa bisneksessä, jossa ison luokan pelit eivät yleensä tule halvalla.
Kickstarter on kuitenkin antanut pelintekijöille mahdollisuuden tehdä juuri sellaisia pelejä kuin itse haluavat ja yleensä samalla sellaisia, jota yleisö haluaa. Kickstarterin voimasta hyvänä esimerkkinä uutinen Torment-pelistä, joka keräsi huimat 3,2 miljoonaa euroa kickstarterin avulla.
Itse pidän ideaa loistavana ja olen 100% varma, että tulen vielä löytämään jotain rahani arvoista Kickstarterista.
Jos aihe kiinnostaa enemmän kannattaa suunnata kickstarterin sivuille: www.kickstarter.com

Idea on yksinkertainen ja sen toimivuutta on epäilty alunperin. Mutta nelivuotisen taipaleen aikana Kickstarter projekteista 43% on saavuttanut taivoitteensa ja rahaa on kerätty yhteensä yhteensä yli 500 miljoona euroa. Uskon ainakin itse, että idean toimivuus johtuu pitkälti nykyisestä maailmasta, jossa kvartaalitalous jyllää ja taloustilanne on epävarma. Uudet innovaatiot otetaan vastaan varovaisemmin ja varsinkin luovan työn projektit vaativat lupausta varmoista tuotoista, että niitä lähdetään rahoittamaan. Kickstarter tarjoaa mahdollisuuden vedota suoraan tuotteen käyttäjiin ja kuluttajiin ja katkaista välikäden. Antaen tekijöille mahdollisuuden toteuttaa itseään.
Miksi kirjoittaa asiasta sitten sosiaalisen median kurssilla. Todennäköisesti siksi, että en usko, että kickstarter olisi näin menestynyt ilmiö ilman sosiaalista mediaa. Tällaiset projektit eivät toteudu, jos massoja ei saa liikkeelle. Ja mikä olisikaan parempi tapa tavoittaa nämä massat, kuin sosiaalisen median kautta niin proaktiivisesti mainostaen, kuin innostuneiden "backereiden" avulla. Totta kai ilmankin sosiaalista mediaa tämä olisi mahdollista, koska sivusto toimii keskitetysti, mutta en usko, että vajaassa neljässä vuodessa 38 000 projektia olisi rahoitettu ilman sosiaalisen median ihmeellistä maailmaa.
Suurin syy miksi Kickstarter kiinnostaa minua, on peliteollisuus. Nykyään pelimaailmassa kuulee paljon soraääniä siitä, että vanhat hyvät ajat pelaamisessa on unohdettu ja nykyään keskitytään liian valtavirtaa kosiskelevaan pelaamiseen. Pelit ovat useasti jatko-osia myynnillisille megahiteille, jotka ovat niin sanottuja rahasampoja. Tämä on kuitenkin täysin ymmärrettävää viihdemaailman nopeiten kasvavimmassa bisneksessä, jossa ison luokan pelit eivät yleensä tule halvalla.
Kickstarter on kuitenkin antanut pelintekijöille mahdollisuuden tehdä juuri sellaisia pelejä kuin itse haluavat ja yleensä samalla sellaisia, jota yleisö haluaa. Kickstarterin voimasta hyvänä esimerkkinä uutinen Torment-pelistä, joka keräsi huimat 3,2 miljoonaa euroa kickstarterin avulla.
Itse pidän ideaa loistavana ja olen 100% varma, että tulen vielä löytämään jotain rahani arvoista Kickstarterista.
Jos aihe kiinnostaa enemmän kannattaa suunnata kickstarterin sivuille: www.kickstarter.com
4. huhtikuuta 2013
Lisää työpöydän kuvaamista: Screenr
Screenr
Esitellään vertailun vuoksi Jingin kanssa kilpaileva Screenr (http://www.screenr.com/). Jingin mahdollistaessa niin helpon kuvan kaappauksen, kuin videon tekemisen, on Screenr tarkoitettu vain näytön toiminnan nauhoittamiseen. Screenr mahdollistaa lyhyiden, max. 5min, videoiden tekemiseen (sama kuin jingissä). Ohjelmaa on selvästi painotettu helpoksi opetusvälineeksi, erilaisten tutoriaalien ja esityksien tekoon. Screenr on Jingin tavoin ilmainen, eikä siihen tarvitse edes rekisteröityä.
Jingiin verrattuna on Screenr huomattavasti kevyempi ja yksinkertaisempi käyttää, sillä riittää, että menee ohjelman nettisivuille ja klikkaa sieltä ”record”-kohtaa ja kuvaamisen voi aloittaa.. Samalla tavoin kuin Jingissäkin, haluttu videoitava alue rajataan ja kun video on valmis, sen voi suoraan julkaista esimerkiksi Twitteriin, Facebookiin tai YouTubeen. Youtube videoiden lisääminen on itseasiassa erittäin iso ero Jingiin, sillä vain Jingin pro versiolla voidaan videot linkittää suoraan youtubeen.
Screenrin hyödyntäminen työelämässä vaatisi Jingin tavoin todennäköisesti Pro tilin hankkimista, jotta videot saataisiin pidettyä yksityisinä ja vain omassa käytössä. Uskon kuitenkin, että tällaisten ohjelmien käyttö olisi loistava tapa säästää esimerkiksi aikaa koulutuksissa.
Itse lämpenen eniten Jingille näistä kahdesta. Vaikka se vaatii ohjelman jonka asentaa, ja .swf formaatti on suhteellisen huono videoiden jakamiseen, on Jing silti miellyttävämpi kokemus. Iso plussa siitä, että tiedostot saa ensin tallennettua omalle koneelle ja varsinkin työpöydän kuvan kaappaus on äärimmäisen helppoa.(nimimerkillä alla otettu kuva otettu Jingillä)
Hyvän vertailun molemmista saa alla olevasta kuvasta, joka löytyy sivulta: http://www.learninginstitute.qmul.ac.uk/elearning/introducing/screencasting-jing-versus-screenr/
Esitellään vertailun vuoksi Jingin kanssa kilpaileva Screenr (http://www.screenr.com/). Jingin mahdollistaessa niin helpon kuvan kaappauksen, kuin videon tekemisen, on Screenr tarkoitettu vain näytön toiminnan nauhoittamiseen. Screenr mahdollistaa lyhyiden, max. 5min, videoiden tekemiseen (sama kuin jingissä). Ohjelmaa on selvästi painotettu helpoksi opetusvälineeksi, erilaisten tutoriaalien ja esityksien tekoon. Screenr on Jingin tavoin ilmainen, eikä siihen tarvitse edes rekisteröityä.
Jingiin verrattuna on Screenr huomattavasti kevyempi ja yksinkertaisempi käyttää, sillä riittää, että menee ohjelman nettisivuille ja klikkaa sieltä ”record”-kohtaa ja kuvaamisen voi aloittaa.. Samalla tavoin kuin Jingissäkin, haluttu videoitava alue rajataan ja kun video on valmis, sen voi suoraan julkaista esimerkiksi Twitteriin, Facebookiin tai YouTubeen. Youtube videoiden lisääminen on itseasiassa erittäin iso ero Jingiin, sillä vain Jingin pro versiolla voidaan videot linkittää suoraan youtubeen.
Screenrin hyödyntäminen työelämässä vaatisi Jingin tavoin todennäköisesti Pro tilin hankkimista, jotta videot saataisiin pidettyä yksityisinä ja vain omassa käytössä. Uskon kuitenkin, että tällaisten ohjelmien käyttö olisi loistava tapa säästää esimerkiksi aikaa koulutuksissa.
Itse lämpenen eniten Jingille näistä kahdesta. Vaikka se vaatii ohjelman jonka asentaa, ja .swf formaatti on suhteellisen huono videoiden jakamiseen, on Jing silti miellyttävämpi kokemus. Iso plussa siitä, että tiedostot saa ensin tallennettua omalle koneelle ja varsinkin työpöydän kuvan kaappaus on äärimmäisen helppoa.(nimimerkillä alla otettu kuva otettu Jingillä)
Hyvän vertailun molemmista saa alla olevasta kuvasta, joka löytyy sivulta: http://www.learninginstitute.qmul.ac.uk/elearning/introducing/screencasting-jing-versus-screenr/
Lisää näitä sovelluksia (hiukan myöhässä): Jing
Ensimmäinen sovellus on Jing. Jing on työpöydän kuvankaappaukseen ja videoimiseen tarkoittettu ”print screen” -toiminnon korvaava ohjelma, joka on suunniteltu sosiaalista mediaa varten. Jing on monipuolisempi ja helpompi tapa ottaa ruudullasi tapahtuvat asiat talteen. Ohjelmalla maalataan haluttu alue, joka halutaan ikuistaa videon tai kuvan muodossa, ja tämän jälkeen sen voi tallentaa omalle koneelle tai screencast.com sivustolle.
Jing on tullut suosituksi jo ympäri maailmaa. Jing on ilmainen sovellus ja se toimii sekä PC:llä että Macilla. Miinuksena on, että ohjelma tulee asentaa omalle koneelle. Aikaa ei mene kauaa asennukseen, mutta se vaatii käyttäjätilin sivustolle: www.screencast.com. Ikuistetun kuvan/videon voi suoraan ohjelmasta jakaa esimerkiksi sähköpostilla, Twitteriin tai omaan blogiin.
Hyvää sovelluksessa on, että videon ottaminen tapahtuu yhtä helposti kuin screenshotinkin ottaminen. Videoinnissa maalataan samalla tavoin haluttu alue ja ohjelma tallentaa kaikki hiiren avulla tehdyt liikkeet videoon. Ohjelma käyttää myös mikrofonia apunaan, joten voit selostaa tekenmisesi helposti. Aika videoissa on rajattu; viisi minuuttia on maksimi videointiaika. Huonoa on myös, että ilmaisversio tallentaa videot .swf muotoon, jota esim. youtube ei tue.
Työelämässä Jingin tapaiset sovellukset olisivat loistavia esimerkiksi ohjelmien käyttöjen perehdytyksissä ja muissa opetustilanteissa. Omassa työpaikassani nämä tällaiset ohjeistukset olisivat erittäin kysyttyjä. Todennäköisesti Pro Versio antaisi jakamiseen vielä paremmat työkalut.
Pienen kokeilun jälkeen Jing on melko yksinkertainen ja helppo työkalu, jota voisin hyödyntää myöhemminkin. Screencast.com sivustoon liittyminen tuntuu aluksi hiukan tyhmältä. Sivusto on kuitenkin vain periaatteessa pilvitallennus alusta, jonka kautta jakaminen tehdään helpommaksi. Vielä kun kansioiden yksityisyys asetuksia saa muokata mieleisekseen, ei tiedostojen oleminen netissä häiritse.

Yllä on kuva tästä blogista Jingillä napattuna. Blogception bitches! (Kaikki, jotka tajuaa vitsin: Kyllä. Vähän on väsy)
Jing on tullut suosituksi jo ympäri maailmaa. Jing on ilmainen sovellus ja se toimii sekä PC:llä että Macilla. Miinuksena on, että ohjelma tulee asentaa omalle koneelle. Aikaa ei mene kauaa asennukseen, mutta se vaatii käyttäjätilin sivustolle: www.screencast.com. Ikuistetun kuvan/videon voi suoraan ohjelmasta jakaa esimerkiksi sähköpostilla, Twitteriin tai omaan blogiin.
Hyvää sovelluksessa on, että videon ottaminen tapahtuu yhtä helposti kuin screenshotinkin ottaminen. Videoinnissa maalataan samalla tavoin haluttu alue ja ohjelma tallentaa kaikki hiiren avulla tehdyt liikkeet videoon. Ohjelma käyttää myös mikrofonia apunaan, joten voit selostaa tekenmisesi helposti. Aika videoissa on rajattu; viisi minuuttia on maksimi videointiaika. Huonoa on myös, että ilmaisversio tallentaa videot .swf muotoon, jota esim. youtube ei tue.
Työelämässä Jingin tapaiset sovellukset olisivat loistavia esimerkiksi ohjelmien käyttöjen perehdytyksissä ja muissa opetustilanteissa. Omassa työpaikassani nämä tällaiset ohjeistukset olisivat erittäin kysyttyjä. Todennäköisesti Pro Versio antaisi jakamiseen vielä paremmat työkalut.
Pienen kokeilun jälkeen Jing on melko yksinkertainen ja helppo työkalu, jota voisin hyödyntää myöhemminkin. Screencast.com sivustoon liittyminen tuntuu aluksi hiukan tyhmältä. Sivusto on kuitenkin vain periaatteessa pilvitallennus alusta, jonka kautta jakaminen tehdään helpommaksi. Vielä kun kansioiden yksityisyys asetuksia saa muokata mieleisekseen, ei tiedostojen oleminen netissä häiritse.

Yllä on kuva tästä blogista Jingillä napattuna. Blogception bitches! (Kaikki, jotka tajuaa vitsin: Kyllä. Vähän on väsy)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)